Vehnä on yksi suosituimmista viljelykasveista

Maailman yleisimpiin kuuluva viljakasvi on nykypäivänä vehnä, jonka suosio ei ota laantuakseen. Kyse on vähän samasta ilmiöstä kuin LeoVegas-kasinon kohdalla, paitsi että vehnä on ollut suosittu tuhansia vuosia pidempään. Vehnä on osoittanut olevansa yksi helpoimmista ja monipuolisimmista viljakasveista. Alunperin vehnä on saanut alkunsa Lounais-Aasiasta Lähi-Idän alueelta, mutta nykyään sitä kasvatetaan melkeinpä kaikkialla. Vehnää tuotetaankin maailmanlaajuisesti jopa 600 tonnin edestä vuosittain. Parhaiten se kuitenkin kypsyy hiukan korkeammilla alueilla. Vehnää viljellään maapallolla ennen kaikkea lauhkealla vyöhykkeellä lähes kaikkialla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Kiinassa sekä osittain myös päiväntasaajan eteläpuolisilla alueilla. Suomessa vehnää viljellään eniten Lounais-Suomessa, jossa sen viljely alkoi jo vuosisatoja sitten. Suomessa ei vehnä ei kuitenkaan saanut laajaa suosiota ennen 1900-luvun alkua, jolloin sen kysyntä kasvoi nopeasti kaikkialla maassa. Suomessa viljeltäviä vehniä ovat kaksi vehnälajiketta, jotka ovat nimeltään syysvehnä ja kevätvehnä.

wheat-863392_960_720Useimmiten vehnää käytetään ennen kaikkea leipätuotteiden valmistamiseen. Vehnää hyödynnetään niin leivissä, kekseissä, kakuissa, muffineissa ja muissa leivonnaisissa. Myös pizzan ja pastan raaka-aineisiin kuuluu olennaisena osana vehnä. Yleisesti ottaen vehnä on terveellinen vilja, jolla on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Vehnästä löytyy runsaasti muun muassa mineraalisuoloja, aminohappoja, ravintokuituja, kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä, fosforia, kuparia, B- ja E-vitamiineja sekä ionideja. Sen on todettu vähentävän sydän- ja verisuonitauteja, kiitos matalan rasvapitoisuutensa. Lisäksi vehnän on huomattu säännöstelevän veren glukoositasoja, mikä on etenkin diabetespotilaiden kohdalla tärkeää. Myös anemiasta, erilaisista mineraalin puutostiloista, turvotuksesta, raskauteen liittyvistä ongelmista ja rintaruokintaan liittyvistä ongelmista kärsivien on huomattu hyötyvän vehnän säännöllisestä nauttimisesta. Yhä useampi huomaa kuitenkin jossain vaiheessa olevansa yliherkkä vehnälle, mikä johtuu ennen kaikkea sen sisältämästä proteiinista eli gluteenista. Tämä sairaus tunnetaan nimellä keliakia, mutta usein kuulee puhuttavan myös vehnäyliherkkyydestä. Vehnää välttelevät myös sellaiset ihmiset, jotka pyrkivät noudattamaan vähähiilihydraattista ruokavaliota, sillä vehnä on hiilihydraattipitoinen vilja.

On huomattava, että tavallisen valkoisen ja prosessoidun vehnän sekä täysjyvävehnän erolla on selkeä ero. Valkoinen, puhdistettu vehnä ei juurikaan sisällä esimerkiksi kuituja, mutta täysjyvävehnän kohdalla tilanne on täysin erilainen. Mikäli valittavana on tuote joko tavallisesta vehnästä valmistettuna tai täysjyvävehnästä valmistettuna, kannattaa terveysvaikutusten puolesta ehdottomasti silloin valita jälkimmäinen vaihtoehto.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *